Talous
Hyvään talouteen pätee yksinkertainen sääntö. Tulojen tulee olla vähintään yhtä suuria kuin menojen. Omaisuuden myyminen ei ole tuloa vaan tuhlausta ja lainaa voidaan ottaa tasaamaan suhdannevaihteluja tarvittaessa. Painotan tässä sanoja tasaamaan ja tarvittaessa. Kunnan tavoitteena tulee olla velaton ja kunnan palveluihin käyttämien varojen täytyy tuottaa kuntalaisille kustannuksia enemmän hyötyä.
Miten tähän voidaan päästä? Kaikessa päätöksenteossa on ajateltava taloudellisuutta yhteiskunnan kokonaisedun kannalta. Yhteiskunnan kokonaisedun arviointiin on käytettävä tieteellisesti hyväksyttäviä ja objektiivisia mittareita.
Ulkoistaminen on arvioitava erityisen tarkkaan kokonaisuuden kannalta. Esimerkiksi kannattaako ostaa tuote yksityiseltä yritykseltä 500000 eurolla, jos sen pystyy tekemään itse miljoonalla? Monen mielestä vastaus on ilmeinen.
Itse tuotettuna työllistetään suomalaisia, jotka maksavan veroja. Jos veroprosentti olisi n. 30% itse tehdyssä tapauksessa yhteiskunnan kokonaiskustannus olisi 700000 €. Työssä käyville ihmisille ei tarvitse maksaa työttömyyskorvauksia, joten yrityksen vähäisempi työllistävyys aiheuttaa yhteiskunnalle lisäkuluja esim. 200000€. Näin olemme päässeet tilanteeseen, jossa aluksi kaksinkertaiselta näyttänyt hinta onkin yhteiskunnan kannalta sama.
Itse tehtynä Suomessa säilyy tietotaitoa ja työkokemusta. Tämän ansiosta meillä on paremmat mahdollisuudet kehittää toimintaympäristöämme ja edellytykset uusien yritysten perustamiselle ovat paremmat. Joten valitsisin tässä tapauksessa jälkimmäisen vaihtoehdon eli itse tehnyt.
Joskus yksityinen yritys pystyy tekemään asioita tuottavammin ja paremmin myös kunnan kannalta. Ulkoistamisessa täytyy silti edetä hyvin varovasti, sillä huonoja esimerkkejä löytyy paljon. Halvempaa siivosta tekevä yritys jättääkin osan töistä tekemättä ja laatu on huonoa tai samaa laatua terveyskeskuksessa tuottava keikkalääkäri on selvästi kunnan omaa lääkäriä kalliimpi.
Monilla kansalaisilla ja valtuutetuilla on halua kunnan talouden parantamiseen. Tiedon puuttuessa mielekkäitä aloitteita on vaikea tehdä, siksi Espoon yksityiskohtainen kirjanpito tulee julkaista avoimena datana. Avoimesta kirjanpitodatasta tulee selvitä kaikki Espoon rahaliikenne yritysten, yhdistysten ja muiden yhteisöjen välillä sekä perusteet laskuille. Myös yksityishenkilöiden ja kunnan välisestä rahaliikenteestä tulee julkistaa samat tiedot kuitenkin yksityisyyden suoja sälyttäen siten, ettei henkilöä ja laskua pysty yhdistämään toisiinsa.
Kestävämmän
talouden lisäksi saamme myös läpinäkyvämmän ja vahvemman
hallinnon.
Tavoite:
- Yhteiskunnan kokonaisedun maksimointi kaikessa päätöksenteossa erityisesti ulkoistuksissa
- Taloudellisen informaation julkaiseminen avoimena datana